Image Slider

Valmistuminen ja yllättävä parturivalaistuminen

Kävin viime perjantaina koululla juomassa juhlalliset pullakahvit opettajien kanssa ja hakemassa todistukseni, joten tässä sitä nyt ollaan tutkinnon suorittaneena hiusalan ammattilaisena. Opiskeluaika oli ja meni, mutta oppiminen jatkukoon! Blogikin jatkaa elämäänsä ns. siviilikäytössä, ja uskoakseni blogiharrastukselle on nyt enemmän aikaa, kun enää ei tarvitse mahduttaa kalenteriin sekä täyttä työviikkoa että opiskelua.

Hauskasti valmistumisen kynnyksellä kävi niin, että minä, joka luulin rakastavani yli kaiken pitkien hiusten värejä ja monimutkaisia juhlakampauksia, innostuinkin parturipuolen hommista. Yksi syy tähän heräämiseen oli se, että työpaikkani muuttaessa toiselle puolelle kaupunkia asiakaskuntamme muuttui jonkin verran miehisempään suuntaan, ja sitten sain päähänpiston lähteä Tampereelle asti parturikoulutukseen.

Koulutus järjestettiin Dick Johnson -nimisessä liikkeessä Tampereella, ja kuten valistuneemmat saattavat liikkeen nimestä päätellä, kyseinen liike on varsinainen maskuliinisuuden perikuva. Hyvää musiikkia, viimeisen päälle mietitty sisustus, parta- ja hiustuotteita joka lähtöön, ja erittäin rennon ja katu-uskottavan oloinen henkilökunta - ja olivat muuten ihan pirun taitavia partureita! Täytyy tosin myöntää, että paikoitellen liikkeen sisustus sai kaltaiseni tasa-arvon kannattajan kukkahatun hieman tutisemaan (jätin härskeimmät taideteokset pois postauksen kuvituksesta), mutta siitä huolimatta arvostan etenkin hiusalan liikkeissä omistautunutta brändäystä ja selkeää kohderyhmää. Menestyvimmät yritykset eivät yritä miellyttää kaikkia, vaan tiettyä tarpeeksi laajaa kohderyhmää tarpeeksi paljon, ja persoonallisuus on toki aina plussaa.


Koulutuksessa käytiin läpi pari tapaa leikata ja muotoilla nykymuodin mukainen fade-leikkaus, sekä amerikkalainen parranajo ja parranmuotoilu. Fade-tekniikan toteutus oli mulle ihan uusi juttu, ja olin hiukan uhkarohkeasti ajoittanut viimeisen leikkausnäyttötyöni heti koulutuksen jälkeiselle maanantaille. Tulin, feidasin ja voitin, eli kyllä kannatti lähteä koulutukseen - kiitettävähän siitä näytöstä napsahti, ja nyt on taas yksi uusi tekniikka hallussa.


Myös koulutuksen partaosuus oli mielenkiintoinen, koska koulussa oppii vain yhden tavan tehdä amerikkalainen parranajo tai parranmuotoilu. Tyylejä on kuitenkin yhtä monta kuin tekijöitäkin, ja jokaiselle kehittyy ajan myötä se oma käsiala, joten on aina hauska nähdä erilaisia tekniikoita ja soveltaa niitä sitten itse. Harmillisesti työpaikallani ei ainakaan toistaiseksi tehdä amerikkalaisia parranajoja, mutta muotoiluja tulee tehtyä säännöllisesti, ja tykkään kovasti puunata myös partoja.


No, eihän tuon näköisestä liikkeestä voinut tietenkään poistua ilman matkamuistoja. Mieheni ei ole erityisen innokas parranajohifistelijä, mutta täräytin tiskiin sellaiset tuliaiset, että eiköhän vähitellen ala tuo parranajokin kiinnostella. Partasudin ja -kupin kanssa itse vatkattavassa partavaahdokkeessa ja kunnon metallisessa höylässä on ihana wanhain hywäin aicain fiilis, ja after shaven asemesta voi käyttää alunakiveä (ks. etualalla oleva kangaspussukka). Siinä on tunnelmaa.


Bonarina vielä karvainen kuvausassistenttini Dixon, jonka erityisalaa ovat kuvattavien esineiden haistelu, niiden päälle istuminen ja kameran välttely. Omasta mielestään hän on suorastaan korvaamaton apulainen ♥

Kuvagalleria: ammattiosaamisen näyttötyöt

Kuvia ammattiosaamisen näytöistä: kolme värjäystä, kolme leikkausta, yksi parranmuotoilu ja yksi permanentti.

Värjäykset






 

Leikkaukset






 

Parta



 

Permanentti



Permanenttikäsittelyt 2 -kurssin asiakastyöt

Valmistumiseeni on enää kuukausi aikaa, ja sain juuri viimeisen kurssini eli permanenttikäsittelyt 2 suoritettua. Kurssi käsitteli hieman erikoisempia permanenttitekniikoita, joita ei oman kokemukseni perusteella tehdä parturi-kampaamoissa kovin usein. Opettelin mm. lainerullauksen, latvapermanentin ja rastojen tekemisen permanenttiaineen avustuksella.

Tavalliseen tapaan kurssilla tehtiin myös asiakastöitä, tässä tapauksessa yksi permanentti ja yksi rakennesuoristus.


Ennen-kuva vasemmassa alanurkassa. Varsinaisena permanenttityönä tein tyvikohotuksen, jossa käytetään suuria rullia ja mietoa permanenttiainetta. Näin saadaan suoraan hiukseen hieman kohotusta ja taipuisuutta, mutta ei varsinaista kiharaa.


Ennen-kuvassa kosteat hiukset, jotta niiden kiharuus näkyy mahdollisimman hyvin. Rakennesuoristus on kemiallisesti sama asia kuin permanentti, mutta permanenttiaine on voidemaisessa muodossa, ja hius pidetään koko käsittelyn ajan mahdollisimman suorana.

Työssäoppimiset tehty - mikä fiilis?

Time flies when you're having fun, niinhän sitä sanotaan, ja tuntuu siltä kuin olisin vasta hetki sitten aloittanut hiusalan opiskelut. Lukiotaustani ja oman alan työpaikan ansiosta olen paukuttanut kursseja kasaan sellaista vauhtia että välillä jo vähän hirvittääkin, ja ammattiin valmistuminen on jo ihan nurkan takana. Aikamoista.


Yksi tärkeimmistä osa-alueista minkä tahansa ammatin opiskelussa on työharjoittelu, ja työssäoppimispaikalla voi olla valtava vaikutus opiskelijan ammatillisen tulevaisuuden kannalta. Mulla kävi ihan mieletön tuuri, kun päädyin sattumalta talvilomien tuuraajaksi Salon Hairlekiiniin. Tuuraajasta/harjoittelijasta sain ylennyksen kesätyöntekijäksi, kunnes hoksasin etten syksyllä enää palaakaan täysipäiväisesti koulun penkille, ja sen ansiosta pääsin hyppäämään vielä hiukan isompiin saappaisiin äitiysloman sijaiseksi. Ei hassumpi saavutus 2. vuoden opiskelijalta, vaikka itse sanonkin ;)


Kaikella kunnioituksella mainiota kouluani kohtaan, mutta kannustavassa työpaikassa oppimista tapahtuu moninkertaisella nopeudella kouluun verrattuna. Vielä tammikuussa koin hiusten leikkaamisen erittäin haasteelliseksi ja usein meinasi loppua usko omaan tekemiseen, mutta kun pääsin seuraamaan taitavia ammattilaisia työssään ja soveltamaan oppimaani käytännössä, alkoi leikkaaminenkin sujua. Nyt kun olen ollut työharjoittelussa ja töissä puoli vuotta, työt ovat jo pitkään sujuneet ihan niin kuin kenellä tahansa parturi-kampaajalla, ja yhä edelleen opin uutta joka ikinen päivä. Koen saaneeni varsinkin viimeisimmässä työssäoppimispaikassani eli nykyisessä työpaikassani varsin hyvät eväät elämään parturi-kampaajana, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Omituiset kauneuteen ja kosmetiikkaan liittyvät tavat

Jokaisella ihmisellä on joitakin omituisia tapoja ja tottumuksia, mutta omissa kummallisuuksissani tuntuu korostuvan ihan erityisesti kauneus ja kosmetiikka. Omituiset tavat ovat aina suosittu aihe blogimaailmassa, joten eiköhän laiteta vahinko kiertämään - kerro sinäkin, mitä hassuja kauneuteen tai kosmetiikkaan liittyviä tapoja harrastat!

1. Käyn aamuisin suihkussa vasta meikkaamisen jälkeen.
Tämä tapa sai alkunsa eräänä talvena, kun ihoni oli erityisen kuiva ja tulin puuteroineeksi meikkipohjani vähän turhan innokkaasti. Naamaa kiristi ja meikin pinta näytti jauhoiselta, kunnes päätin käydä ihan pikaisesti suihkussa, ja kas - lämmin vesihöyry kosteutti meikkipohjan miellyttävän tuntuiseksi ja näköiseksi. Ainakin näin kuivaihoisena niksi toimii ihan ympäri vuoden.

2. Sekoitan aina itse omat hoitoaineeni.
Kampaajalla täytyykin olla mielenkiintoa erinäisten kosmeettisten aineiden sekoitteluun, mutta omat hoitoainemiksaukseni ovat jo melkein oma taiteenlajinsa. Luraus kosteuttavaa hoitoainetta, saman verran rakennepaikkaavaa, lusikallinen syvähoitavaa maskia, sopiva läsäys sulatettua kookosöljyä, pari tippaa latvasuojaa, kolme tippaa pinkkiä suoraväriä, yksi tippa violettia, vielä yksi tippa punaista, ehkä sittenkin lisäksi myös hopeahoitoainetta... Ja sama juttu uudestaan ensi viikolla, koska teen aina vain pienen satsin siltä varalta että päädynkin yllättäen vaihtamaan hiusväriä.



 
3. Väärinkäytän kosmetiikkaa surutta.
Moni tietääkin jo, että käsirasvaa voi hätätilanteessa käyttää taltuttamaan sähköiset hiukset, mutta oletko ikinä kokeillut hiustuotteita vartalotuotteina? Suihkutettava jätettävä hoitoaine toimii ihon pikakosteuttajana esimerkiksi aamusuihkun jälkeen, kun jotain kosteuttavaa tarttis laittaa mutta vartalovoiteen imeytymiselle ei ole aikaa. Tämä on kätevä tapa saada hutiostokset käyttöön - esimerkiksi Biozellin kiiltosuihke oli mun hennolle hiukselle aivan liian rasvainen, mutta talvikuivat sääreni ottivat kosteuttavan koostumuksen ilolla vastaan. Käsivarsille olen suihkutellut muun muassa No Nothing Moisture Mist -suihketta, joka on koostumukseltaan hiuksilleni liian kevyt, mutta kosteuttaa ihoa sopivasti sen verran että tatuoinnit pysyvät kirkkaan ja syvän värisinä.

4. En ole koskaan käyttänyt piilolinssejä, mutta ostan piilolinssinestettä säännöllisesti.
Käytän sitä nimittäin silmämeikkisiveltimen kostuttamiseen. Ripsipidennysten kanssa en viitsi enää käyttää nestemäistä eyelineriä, joten teen rajaukset mustalla mattaluomivärillä ja kostealla siveltimellä. Meikinkiinnityssuihke on verraten kallista ja kuivahtaa turhan nopeasti, vesi taas on vaivalloista ja tuntuu jotenkin epähygieeniseltä, mutta piilolinssineste on varmasti puhdasta ja silmäystävällistä, käyttäytyy kuin vesi, ja tulee kätevästi pullossa.

5. Vaikka olen hiusalalla ja voisin päästä opiskelu- tai työkavereiden värjättäväksi lähes koska tahansa, värjään silti omat hiukseni lähes aina itse kotona - myös vaalennukset ja muut isot projektit.
Vessakemisti mikä vessakemisti, what can I say. Olisi niin paljon helpompaa antaa jonkun muun sekoitella värit ja sommitella ne päähäni, mutta inspiraatio iskee usein iltaisin ja viikonloppuisin, ja ennen kaikkea erittäin spontaanisti. Suurin saavutukseni on mustasta pastellivaaleanpunaiseen -projekti (ks. postauksen kuvitus), jonka toteutin yhden kevään aikana ihan omin voimin, ja lukuisista vaalennuksista huolimatta tukkakin pysyi päässä. Suosittelen tosin vahvasti, että kukaan ei kokeile samaa projektia kotona - vaalennusaineen kanssa täytyy todellakin tietää mitä tekee, ja välivaiheet ovat usein erittäin mielenkiintoisen värisiä.

Värjäyskurssin etätehtävät

 

Kevään 2017 värjäysmuoti

Erilaiset hiusalan tukkurit julkaisevat muutaman kerran vuodessa uuden hiusmuotikokoelman, joka antaa osviittaa senhetkisistä ja tulevista trendeistä. Tänä keväänä edukseen on erottunut erityisesti KC Professionalin Blush-kokoelma, jonka sävyissä on mukana vaaleanpunaista ja pehmeää persikkaa. Erittäin onnistunut ruusukultatrendin päivitys! Muiden tukkureiden kokoelmissa on enemmän hajontaa, mutta tavalla tai toisella oranssiin pohjautuvat sävyt näyttävät pitävän pintansa lähes kaikissa kokoelmissa.

Markkinoille saapuu uusia värjäystuotteita jatkuvalla syötöllä, ja tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi hehkuvat metallinhohtoiset sävyt. Uusia metallinhohtovärejä löytyy niin Schwarzkopfin kaltaisilta isommilta toimijoilta, kuin kotimaisilta vaihtoehdoilta (esim. Cutrin).

Värjäystekniikoissa vapaan käden vaalennukset kuten balayage ja sen eri variaatiot näyttävät jatkavan voittokulkuaan, ja monivärjäykset ovat yleisilmeeltään pehmeitä. Kovat kontrastit ja selkeät rajat eri värien välillä eivät ole tällä hetkellä muodissa. Esimerkiksi tämä Guy Tangin video on hyvä esimerkki tämänhetkisestä hiusvärimuodista:



Värjäyskurssin tehtäviin kuuluu myös kertoa pikselivärjäystekniikasta, vaikka se taitaakin olla jo vuoden-pari vanha trendi. Katukuvassa en ole tätä värjäystekniikkaa nähnyt kertaakaan, mutta se toimii esimerkiksi näytöslavalla hyvin. Pikselivärjäys on huolellisuutta ja tarkkaa sommittelua vaativa tekniikka, joka näyttää olevan helpoin tehdä perinteisen värisiveltimen sijaan eräänlaisella vaahtomuovilastalla. Esimerkiksi tämä Goldwellin kouluttajan video kuvaa tekniikan hyvin:



Naisten värjäysmuoti tulikin käytyä läpi jo heti kättelyssä, mutta miesten muoti ansaitsee myös muutaman sanasen. Hiusmuotikokoelmia tutkaillessani olen huomannut, että miesten muoti on valitettavasti paljon konservatiivisempaa kuin naisten. Oikeastaan voisi jopa sanoa, että Suomen katukuvassa näkee rohkeampia miesten hiuksia kuin isojen kansainvälisten tukkufirmojen muotikokoelmissa. Tänäkin keväänä miesten värjäysmuoti on hyvin viileää, tummaa ja luonnollista, kun taas ihan tavallisilla suomalaismiehillä näkee kaikenlaisia kivoja värejä, ananaslettejä ja tuoreimpana trendinä jopa permanentteja.

Kolme erilaista värjäysideaa

Kuvagalleria: jakson koe- ja näyttötyöt

Kampauskurssin koetyö: pitkien hiusten kampaus koristeella


Kampauskurssin koetyö: hääkampaus


Värjäyskurssin koetyö: harmaan hiuksen värjäys


Värjäyskurssin koetyö: muodikas värjäys vaalennuksella ja väh. kahdella eri värillä


Värjäyskurssin koetyöt: yläkuvissa vaalennusvärjäys, alakuvissa vaalea hius tummaksi


Ammattiosaamisen näytöt: kampaus ja ehostus x2


Työssäoppimispaikan esittely: Hairlekiini Salo

Olen ollut kevään mittaan työssäoppimassa Salon Hairlekiinissa, ja nyt teen siellä töitä äitiysloman sijaisena. Hairlekiini on vuonna 1989 perustettu parturi-kampaamoketju, jonka toimipisteitä on tällä hetkellä 47 kappaletta ympäri Suomen. Valtakunnallisesti Hairlekiini työllistää yli 200 hiusalan ammattilaista, ja Salon toimipisteessä meitä on kolme. Hairlekiini on ollut Salossa kymmenisen vuotta, ensin kauppakeskus Plazassa ja sittemmin naapurikauppakeskus Linjurin puolella, ja nyt on koittanut aika kokeilla jotakin uutta. Meille nimittäin remontoidaan uutta liiketilaa ABC Piihoville, ja liike muuttaa sinne kesäkuun puolessavälissä.


Työskentelemme Salon Hairlekiinissa Wellan väreillä, ja myymälän puolella on saatavilla huikea valikoima erilaisia hiustuotteita erilaisiin tarpeisiin. Hyllyistämme löytyy tällä hetkellä mm. KMS, Kerastase, Sebastian, Wella, Goldwell, Schwarzkopf, KC ja Cutrin, ja Hairlekiinin oma Suomessa kehitetty ja valmistettu Lumo-sarja. Lumo on ollut varsin mielenkiintoinen uusi tuttavuus, koska sen valmistuksessa on otettu huomioon eettisiä ja ekologisia näkökulmia. Pidän Lumosta, koska sen säännöllisesti päivittyvästä valikoimasta löytyy sopivat pesu- ja hoitotuotteet koko perheelle, myös kätevissä isommissa pumppupulloissa. Runsaan tuotevalikoiman lisäksi tarjoamme tietysti myös monipuolisia parturi-kampaamopalveluita, ammattitaidolla aina leikkauksista hoitokäsittelyihin ja väreistä permanentteihin. Meillä on myös varsin kilpailukykyiset kanta-asiakasedut!


Henkilökohtaisesti voin paljastaa sen verran, että olen viihtynyt Hairlekiinissa mainiosti, ja töihin on aina mukava mennä. Meille pääsee usein leikkaukseen tai miksei vaikka väriinkin ilman ajanvarausta, joten tulkaa ihmeessä käymään :) Aikoja voi myös varata netin kautta https://www.varaaverkossa.fi/places/hairlekiini-salo-linjuri-712 tai puhelimitse 010 327 2034. Nähdään Hairlekiinissa!

Usko tai älä - tämä on permanentti

Mitä tulee mieleen sanasta permanentti? Ainakin omassa ikäluokassani herää todennäköisesti mielikuvia kunnon napakasta kasarikiharasta, joka on vielä muotoiltu mahdottoman pöyheäksi. Entäpä mitä tulee mieleen sanasta rakennekäsittely, tai esimerkiksi pehmennys? Nekin ovat nimittäin pohjimmiltaan permanentteja.


Kuvassa on permanenttikurssin koetyönä asiakkaalle tekemäni rakennekäsittely, joka on viimeistelty föönaamalla pyöröharjan kanssa. Teknisiä yksityiskohtia valotan sen verran, että tämä rakennekäsittely on tehty hattualueen tiiliskivirullauksena punaisilla sälerullilla (ks. alempi kuva) ja vastaavan kokoisilla "tavallisilla" rullilla.


Opettajamme sanoin "permanentin ei tarvitse olla sellainen bääääh" eli perinteinen kasarilammas, vaan erilaisilla rullaustekniikoilla ja rullako'oilla voidaan saada aikaan vaikka millaista kiharaa. Oli hauska nähdä, kuinka erilaisia asiakkaita luokkakavereillani oli koetöissä - kaikki eivät suinkaan olleet varttuneempia perinteisen rullakampauksen ystäviä, vaan osa teki permiksiä omille kavereilleen ja jopa lapsilleen. Kampaajapiireissä huhutaankin jo, että permanentit ovat taas vaivihkaa matkalla takaisin muotiin!

Maskeerauskurssin etätehtävä: avaruusoliomaskeeraus

Maskeerauskurssillemme sattui muuan etäpäivä, ja tehtävänä oli ideoida ja toteuttaa fantasiamaskeeraus. Tehtävän olisi saanut tehdä myös koululla, mutta päätin tehdä hommasta vielä hiukan haasteellisempaa ja toteuttaa maskeerauksen kotona niillä samoilla meikeillä joilla ehostan itseni joka päivä.

Fantasiamaskeerauksissa vain mielikuvitus on rajana, ja ensimmäinen visioni tästä maskeerauksesta oli huomattavasti kesympi kuin lopputuloksesta sitten tuli. Ensin ajattelin aavistuksen avaruusoliomaista mutta kuitenkin ihmiseksi tunnistettavaa maskeerausta, joka kimaltelisi kullan sävyissä, mutta sitten inspiraatio vei mukanaan ja päädyin tekemään ihan kunnon avaruusolion.

Käyttämäni kosmetiikka ja tarvikkeet:
  • meikkivoide
  • luomivärejä: mattamusta, mattaharmaa, kimmeltävä valkoinen
  • nestemäinen eyeliner, musta
  • Nyx Jumbo Eye Pencil, valkoinen
  • Real Techniques Miracle Complexion Sponge -meikkisieni
  • koko joukko erilaisia meikkisiveltimiä
  • ripsiliima
  • kalaöljykapseleita

Aloitin meikkipohjasta (meikkivoide, ei puuterointia), ja sitten piirsin silmät nestemäisellä eyelinerillä. Jokainen kissarajauksia tehnyt tietänee sen "vielä vähän lisää... vielä vähän lisää..." -fiiliksen, joka iski tässä työvaiheessa ihan kunnolla, ja silmistä tuli huomattavasti suuremmat kuin olin alun perin suunnitellut. Siinä vaiheessa päätin heittää alkuperäisellä visiolla vesilintua ja vetää kaiken överiksi, mikä on tietysti lopputuloksen kannalta hiukan riskialtista, mutta hauskaa! Silmistä jatkoin kasvojen muotoiluun (#aliencontouring), lisäsin tummaa ja vaaleaa silmien yläpuolelle, ja päädyin tekemään ystävällisen suun sijaan repaleisen aukon, josta saattaa löytyä vaikkapa syövyttävää sylkeä tai ties kuinka monta tuhatta hammasta. Maskeerauksen lomassa suunnittelin myös avaruusolioaiheista novellinpätkää, mutta se taitaa jäädä kirjoittamatta, koska olen melko varma että alitajuntani lainasi pätkän juonen jostakin X-Filesin jaksosta... :D 

Työtä kuvatessani huomasin sen, että kamera syö maskeerauksen kontrastia tosi paljon, joten seuraavalla kerralla täytyy käyttää vielä mustempaa mustaa ja valkoisempaa valkoista. Toinen tärkeä huomio oli se, että olisi kannattanut suunnitella koko maskeeraus piirtämällä se paperille ensin - varsinkin valojen ja varjojen sijoittelu on äärimmäisen tärkeää, ja en ole ihan tyytyväinen avaruusolion "otsaryppyihin", jotka syntyivät täysin improvisaationa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta toisaalta täytyy myös todeta, että ihan tavallisilla luomiväreillä saa aikaan yllättävän jännää jälkeä!